Siivousfriikki
Sekajätteen vähentämistä
2 kommenttia
Ennen muuttoa piti tehdä jätesopimus. Jäteastiatarpeen laskenta oli helppoa HSY:n laskurin avulla, pienelle perheelle 240 litran astia joka tyhjennetään joka toinen viikko. Mutta. Huomasin sangen nopeasti, että asunto-osakeyhtiöissä asuneina olimme “roskanneet leveästi”, ja sekajätettä syntyi helposti yli 120 l viikossa…
Oli pakko ryhtyä toimiin sekajätemäärän pienentämiseksi.
- kierrätyksen tehostaminen; paperin, lasin ja patterit kierrätimme entuudestaan, mutta huomasin että pahvia sekä kartonkiakin tulee jonkinmoinen määrä, ja toisaalta lisävaivaakaan ei juuri tule, kun palautuspiste on sama kuin muillekin kierrätettäville
- ehjät, käyttökelpoiset vaatteet olen aiemminkin lahjoittanut UFF:lle, ja huomasin että UFF toivoo saavansa lahjoituksena myös kenkiä
- tekstiilejä voi lahjoittaa Helsingin Eläinsuojeluyhdistykselle, Kissatalossa on niille käyttöä
- mietin jo ostovaiheessa jätteen määrää, esimerkiksi
- käsisaippuanestettä kuluu lapsiperheessä paljon, mutta sitä voi nykyisin ostaa täyttöpusseissa
- pastan ostan mieluummin pahvilaatikossa, jonka voin kierrättää kuin muovipussissa
- useinmiten isommasta pakkauskoosta syntyy vähemmän jätettä kuin vaikkapa kahdesta pienemmästä pakkauksesta
- ostovaiheessa kannattaa tietenkin miettiä myös tavaran elinkaarta, hyvälaatuisen lastenvaatteen voi myydä tai lahjoittaa eteenpäin
- biojätteen kompostointi olisi järkevää, koska teemme paljon ruokaa. Valitettavasti en usko, että saisin sydäntalven pakkasissa alkuun toimivan kompostorin, joka kuitenkin vaatii sangen korkean lämpötilan toimiakseen. Pitää miettiä asiaa uudelleen keväällä.
Koska jätehuollossa on kyse jätteen tilavuudesta, on silkkaa rahan säästöä pakata jätteet tiiviisti:
- täyttää viili- ym. purkit roskilla
- litistää pussit mahdollisimman pieniksi
- leikata isommat muovikotelot auki
- täyttää roskapussit riittävän täyteen, jotta roska-astiassa muovipussien määrä ei kasva liian suureksi
Huomasin sattumalta, että sekajätemäärän optimointiin oli perehdytty myös YLE:n Teksti-TV:ssä, jossa on artikkeli jätteen tunkemisesta…
Vanish Oxi Action
2 kommenttia
Aiemmin tällä viikolla uutisoitiin tanskalaisselvityksestä, jonka mukaan enemmistö pohjoismaalaisista pesee pyykkinsä väärin eli liian alhaisissa lämpötiloissa, ja pyykkeihin jää bakteereja. Totta toinen puoli, mahataudin aikana on syytä heittää alusvaatteet, käsipyyhkeet ja lakanat 60 asteen pesuohjelmaan, sekä vaihtaa käsipyyhkeitä riittävän usein. Kuitenkin tutkimuksen maksajaksi on sittemmin paljastunut Vanish, jolla on mm. Vanish Oxi Action Extra Hygiene -tuote, jonka väitetään tappavan bakteereita.
En aio luottaa pinkkiin tulevaisuudessakaan, Kloriitti on paljon halvempaa ja ajaa saman asian. Vanish vapauttaa happea, joten toistuvasti käytettynä se haalistaa vaatteet ihan samalla tavalla kuin Kloriittikin.
Täsmädesinfiointi ja järjen käyttö, niihin luotan tulevaisuudesssakin
Ilman kostuttamisesta…
Jätä kommentti
Silmiini osui mainos ilmankostuttajista, jotka toimivat ultraäänen avulla tuottaen vesipisaroita huoneilmaan.
Omat kokemukseni ilmankostuttajasta ovat huonoja: laite oli vaikea puhdistaa ja vei sähköä (joka tosin ei välttämättä ole ongelma, jos maksaa lämmityskulut muutenkin itse). Oma laitteeni oli höyrystävä, joten kuumaa höyryäkin piti varoa, ja laite sijoittaa kaapin päälle. Ja silloin laitteen täyttäminen oli vielä hankalampaa. Kesällä ilmankostuttaja piti säilyttää kaapissa, ja se vei sangen paljon tilaa.
Hengitysliitto varoittaa ilman kostuttamisen riskeistä; ilman suhteellinen kosteus ei saa nousta yli Rh 45% ja ilmankostuttaja pitää säännöllisesti puhdistaa. Pisaroivien ilmankostuttajien todetaan pahimmissa tapauksessa levittävän bakteereja huoneilmaan, koska veden lämpötila on matala. Huoneistoon mahdollisesti kertyvä valkoinen pöly on peräisin veden mineraaleista, joita vesijohtovesi sisältää. Tislatun veden käyttö poistaa ongelman, mutta tulee sangen kalliiksi ellei ole töissä laboratoriossa…
Itse ihmettelen, miksi pyykkiä ei voi kuivata kuivimpina talvikuukausina esim. makuuhuoneessa. Ei maksa ylimääräistä, kuivausrummun käyttäjä saattaa säästää jopa hieman rahaa ja narulla pyykkinsä kuivaavat tasapainottavat huoneistonsa kosteuskuormaa. Ei tarvitse lisätä vettä, muistaa ottaa kostutinta pois päältä (ellei käytä ajastinta) eikä tarvitse puhdistaa homekasvustoa kostuttimesta. Lisäksi vanhemmissa asunnoissa asuvien on syytä muistaa, että 50 vuotta sitten asuntoja ei suunniteltu kestämään nykyisen kaltaista vedellä lutraamista. Siis sekä suihkussa käyntien että kuivattavan pyykin määrää. Tämän vuoksi voi olla järkevääkin kuivattaa pyykkiä eri huoneissa, vaikkei sisustuslehdissä niin tehdäkään Tämän lisäksi suihkun/kylvyn jälkeen kannattaa jättää kylpyhuoneen ovi auki, jotta kosteus pääsee leviämään muihinkin huoneisiin.
Ilmankostuttajan sijaan suosittelen sijoittamaan rahat kosteusmittariin, sen avulla on helppo seurailla eri huoneiden ilmankosteuspitoisuutta.
PS. Miten sitten ilmankostutin puhdistetaan, jos sellainen on tullut hankittua? Vettä ja vanha tiskiharja, tarvittaessa vesisäiliöön kloriittiliuosta yön ajaksi, aamulla kunnon harjaus ja huuhtelu.
