Siivousfriikki
“Isokokoisten kenkien säilytys”
Jätä kommentti
Em. hakusanaketjulla oli tupsahdettu blogiini.
Ongelma on minullekin tuttu, sillä pidän pitkävartisista saappaista. Tai oikeastaan pidän hameista, ja Suomen olosuhteissa on mukavaa pitää säärensä lämpiminä, joten hameen kaveriksi tarvitaan usein saappaat.
Mutta asiaan. Siis isokokoisten kenkien säilytys. Kausisäilytyksen olen tehnyt kenkälaatikoissa. Isohko laatikko vie tilaa, mutta olen latonut ne kausisiivouksen yhteydessä vaatekaapin ylähyllyille.
Kun kengät ovat käytössä, niin olen käyttänyt säilytyksessä sekä pahviputkia että saapasripustimia, jotteivat varret painuisi niin pahasti lyttyyn.
Saapasripustimet vetävät varret suoriksi, ja hoitavat homman siten paremmin. Ongelmana vain on, että ripustin pitäisi saada roikkumaan ja ajatus takkien seassa roikkuvista ei-niin-puhtaista saappaista ei houkuta… Kun ehtisi, pitäisi asentaa yhteen eteiskaapin osaan, takkien alapuolelle, toinen vaatetanko. Alempaan tankoon voisi sitten laittaa saapasripustimet roikkumaan. Olen käyttänyt Ikean saapasripustimia, kohtuullisen hintaisia, mutta ne ovat olleet myös turhan liukkaita, saappaat tuppaavat niistä tippumaan.
Ikean saapasripustimia voi toki käyttää kenkätelineessäkin, ilman ripustamista siis. Toisaalta vanha kikka, eli pahviputket varsiin, on halvempi ja helpompi keino. Kuten aiemmin kirjoitin, kenkäkaappifani en ole, koska siihen pitkävartiset tai muuten isommat popot eivät mahdu.
Komposti jäässä
Jätä kommentti
Kirjoittelin aiemmin kompostointikokemuksistani, ja talvipakkasista huolimatta asia on yhä ajankohtainen. Tai niiden vuoksi… HSY tiedottaa että pakkanen hankaloittaa biojätteen keräystä, koska biojäte jäätyy herkästi.
Olen huomannut saman omasta kompostoristani, vaikka meillä onkin nyt lämpöeristetty malli ja tuuletusventtiili on talviasennossa, niin komposti on päässyt jäätymään. Vaikka haluaisinkin, en voi syyttää pelkästään pakkaskelejä. Talvella biojätettä ei tule niin paljon kuin kesällä. Kesällä kompostorilla tuli käytyä lähes päivittäin, nyt talvella lähinnä pari kertaa viikossa. Toisaalta kompostorin kannen on hyvä pysyä kiinni pakkasilla … Kompostia olisi myös pitänyt joulukuun alussa, ennen kylmiä ilmoja, käännellä tiuhempaan tahtiin.
Kompostin jäätymiseen vaikuttaa biojätteen kosteus, mutta uskoisin että sen osalta asia on kunnossa, koska olen kontrolloinut kosteuden määrää aika tiukasti. Olen myös aina huolehtinut siitä, että biojäte on huoneenlämpöistä kompostoriin vietäessä. Suurin ongelmahan kompostin jäätymisessä on se, että maatuminen pysähtyy ja komposti täytyy nopeammin. Ja kompostorimme on kohta täynnä. Kevätilmoja odotellessa, on vielä turhan aikaista ruveta herättelemään kompostoria.
“Astianpesukone jää rasvaisiksi”
2 kommenttia
Joku lukijoista oli tullut blogiin otsikon mukaisella hakusanarimssulla. Kokemusta on, että astianpesukone ei tee tiskeistä puhtaita 
Ensin kannattaa tarkastaa astianpesukoneen kunto, eli että tiskikoneen alaosan sihti on puhdas. Tiskikone kaipaa myös puhdistusta, sitruunahappopesu silloin tällöin on tarpeen.
Seuraavaksi kannattaa tarkastaa, että käytetty pesuohjelma on riittävän pitkä ja käyttää riittävän kuumaa vettä. 55 asteen lämpötila vedelle säästää aikaa ja energiaa, mutta rasvaiset astiat eivät välttämättä puhdistu. Puhumattakaan 35 asteen pikaohjelmista, jotka on tarkoitettu cocktail-laseille…
Kolmas huomioitava seikka on astioiden sijoittelu. Alakorissa ne puhdistuvat paremmin, toisaalta heikkolaatuiset muoviastiat eivät välttämättä kestä alakorin kuumuutta. Ja toki tiskikoneen varsien pitää päästä kunnolla pyörimään.
Viimeisin, mutta tärkein asia on konetiskiaine. Oman kokemukseni perusteella sanoisin, että eri koneet tarvitsevat eri merkkejä. Modernit koneet tuntuvat olevan kovin tarkkoja … Olen itse tykästynyt Fairy-tabletteihin, niillä lähtee juhlapyhien rasvaisimmatkin astiat puhtaiksi. Tosin rajansa kaikella, tiskikone varmasti tykkää jos suurimmat ihramäärät pyyhkäistään vaikkapa käytettyihin, roskikseen menossa oleviin paperiservetteihin. Viemäriinhän ei kannata kaataa suuria rasvamääriä, ainakaan eläinperäisiä rasvoja jotka jähmettyvät. Tiskikone ei ylipäätään ole jätemylly: ruoantähteiden paikka on biojäteastiassa tai roskiksessa, ei tiskikoneessa tai keittiön altaassa.
“Paras wc-altaan puhdistusaine”
Jätä kommentti
Joku lukijoista oli tupsahtanut blogiin hakusanoilla “paras wc-altaan puhdistusaine”. Minun mielestäni WC-kukka (vihreä). Tehokas, riittävän paksu koostumus, hyvä kaatonokka, ok tuoksu ja hinnaltaankin edullisemmasta päästä. Mutta maku- tai enemmänkin hajuasioitahan nämä ovat.
WC-altaista puheenollen, luin juuri wc-raikastimista ja Myrkytystietokeskuksen huolesta: viime vuosina kotona tapahtuneiden myrkytysten aiheuttajien kärkeen ovat nousseet wc-raikastimet. Kirkkaan väriset esineet houkuttelevat pikkulapsia maistiaisiin. Myrkytystietokeskuksen vs. ylilääkäri ihan aiheellisesti huomauttaakin, että lapsiperheessä kannattaisi miettiä onko wc-raikastimelle oikeasti tarvetta.
Omasta mielestäni wc-raikastimet ovat turhakkeita, jotka lisäävät kemikaalikuormaa ja joista jää turhaa jätettä. Pahimmillaan wc-raikastin on vielä kerännyt ympärilleen kaikenlaista … p*skaa, joten onko wc-allas sen kanssa jotenkin puhtaampi? WC-raikastin saattaa myös pudota pöntön pohjalle, ja jos se joutuu viemäriin, niin huonostihan siinä käy.
Vielä lopuksi, Myrkytystietokeskuksen puhelinnumero on (09) 471 977 (24 t/vrk). Toivottavasti kukaan lukijoista ei tarvitse numeroa, ainakaan wc-altaan raikastinten vuoksi
